PELASTETAAN JÄRVILOHI
Sisukas suomalainen
Suomen sisävesissä ui maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja äärimmäisen uhanalainen laji – sisukas järvilohi. Sen pelastaminen on kansallinen tehtävä, jossa meidän on onnistuttava.
Järvilohen uhanalaisuus on elävä symboli suomalaiselle luontokadolle.
Sen pelastaminen on kansallinen tehtävä, jossa onnistumiseen tarvitaan meitä kaikkia: kansalaisia, kalastajia, päättäjiä, yrityksiä ja viranomaisia.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
A
Jokainen Saimaalla uiva järvilohi on äärettömän arvokas. Siksi lohikalaa ei pitäisi lainkaan pyytää Saimaalla ennen kuin järvilohen tilanne on merkittävästi kohentunut.
Katso tietoisku JOKAINEN JÄRVILOHI ON ARVOKAS
B
Järvilohella on nyt vain muutama luontainen lisääntymispaikka. Ne täytyy rauhoittaa täysin. Lisääntymisalueita tarvitaan pikaisesti kymmenkertaisesti lisää.
Katso tietoisku VAIN MUUTAMA LISÄÄNTYMISPAIKKA
C
Järvilohen kohtalo on myös kalanviljelyn varassa. Siellä haasteena on ollut sitkeä vesihomeongelma, joka on pakko saada hoidettua kuntoon – kustannuksista välittämättä. Katso tietoisku KOHTALO KALANVILJELYN VARASSA
Mikä ihmeen järvilohi – viisi faktaa
Millainen kaveri on järvilohi? Katso tietoisku SISUKAS JÄRVILOHI
Q&A - järvilohen pelastaminen
Miten järvilohi voidaan pelastaa?
Järvilohen pelastamiseksi ei ole yhtä taikatemppua, vaan tarvitaan monia suuria ja pitkäjänteisiä toimia. Koska järvilohen tila on todella heikko, on meillä jo kiire.
Järvilohen lisääntymisalueita tulee kunnostaa ja rakentaa lisää. Vapailla jokialueilla ja vanhoissa uomissa on paljon potentiaalia lisääntymisalueiden pinta-alojen kasvattamiseksi niin Pielisjoessa kuin Lieksanjoessakin. Kaloille myös tarvitaan nousu- ja laskureittejä. Voimalaitosten vähäisen lukumäärän johdosta näissä lisääntymisjoissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa toimivat kalankulkurakenteet järvilohen luontaisen elinkierron tukemiseksi.
Kalanviljelyn vesihomeongelma tulee saattaa kuntoon.
Järvilohta ei tulisi ollenkaan pyytää Saimaalla ja Pielisellä.
Voiko yksittäinen ihminen tehdä mitään?
Ensiarvoisen tärkeää on, että kukaan ei kalastaisi järvilohta Saimaalla ja Pielisellä. Annetaan siis järvilohelle rauha! Jotta järvilohi ja sen huono tila saadaan ihmisten tietoisuuteen, on tärkeää välittää viestiä järvilohesta, sen huonosta tilasta ja pelastamisesta eteenpäin.
Mitä on jo tehty?
Paljon on tehty, ja hyviäkin tuloksia on saatu aikaan. Elinympäristöjä on kunnostettu useilla alueilla. Lieksanjoen vapaalla osalla on tehty mittavia lisääntymisaluekunnostuksia, ja Pankakosken voimalapadolle on rakennettu vaelluspoikasten kiinniottolaite. Pielisjoen Kuurnaan on rakennettu laaja poikastuotantoalue, jonka jatkokehittäminen on edelleen käynnissä. Myös Ala-Koitajokea on kunnostettu laajasti 2010-luvulla. Kalastusrajoituksia on tiukennettu. Rasvaevällinen järvilohi on kokonaan rauhoitettu. Myös rasvaeväleikattu on rauhoitettu kesäkuukausien ajan järvilohen keskeisillä syönnösvaellusalueilla.
Työtä järvilohikannan säilyttämiseksi ja parantamiseksi silti riittää vielä, ja valitettavasti istutuslaitosten vesihomeongelma on tuonut kokonaan uuden haasteen.
Mitä sinä voisit tehdä järvilohen pelastamiseksi?
Ajankohtaista järvilohesta
Lisää painavaa asiaa järvilohesta ja sen pelastamisesta
